Arkisto

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Pajulahden Urheiluopistossa pidettävät puheenjohtajapäivät ovat alkustartti Suomen Karateliitto ry:ssä aloitettavalle järjestötoiminnan kehittämistyölle. Kehittämistoimenpiteitä suunnittelemaan on perustettu kolme strategiatyöryhmää ja sääntömuutostyöryhmä, joiden tehtävänä on laatia lajiliiton toiminnalle vuoteen 2020 ulottuva strateginen suunnitelma.   

Lajiliittomme toimintaympäristö on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana paljon, viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana vielä enemmän ja viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneita toimintaympäristön muutoksia on vaikeaa enää konkretisoida. 

Suomen Karateliitto ry on kehittynyt 2000 -luvun alusta lähtien valtakunnan suurimmaksi kamppailulajiliitoksi, ottanut ammatillisen otteen järjestötoimintansa hoitamiseen, kasvanut toiminnassaan ja saanut myös kasvuaan vastaavan määrän lisää valtionapua. Vuonna 2011 voimme siis hyvällä syyllä todeta perusasioiden olevan sillä tasolla kun haluammekin niiden olevan, mutta silti haluamme kehittää toimintaa vielä edelleen. 

Suomen Karateliitto ry on aloittanut elokuussa 2011 strategiatyön, jonka myötä ensimmäistä kertaa lajiliiton historiassa laaditaan strateginen suunnitelma. Se mitä ja millainen me haluamme eurooppalaisena kamppailulajiliittona olla vuonna 2020 riippuu paljolti niistä toimenpiteitä, joita teemme tänään lajiliittomme päämäärien saavuttamiseksi. 

Strategiatyössä sekä jo lähiajan toiminnoissa merkittäväksi kehittymisen osa-alueeksi on nimetty jäsenseurojen kanssa käytävä vuoropuhelu. Lajiliittona meidän on pystyttävä kehittämään toimintaamme lajiliittona siten, että pystymme tarjoamaan jokaiselle jäsenseuralle palveluja, jotka vastaavat todellisesti kyseisen jäsenseuran tarvetta ja tuovat meille lajiliittona mahdollisuuden olla mukana jäsenseurojemme arjessa. Tavoitteena siis on vuorovaikutustilanne, jossa jäsenseura kokee tarvitsevansa ja myös saavansa lajiliitolta seuralle tärkeitä lajipalveluita. Riippumatta jäsenseuran toiminnallisesta suuntautumisesta esimerkiksi kilpakaraten ja perinteisen seurakarateroiminnan välillä.

Toinen jäsenseuroihin välittömästi vaikuttava uudistustarve koskee Suomen Karateliitto ry:n sääntöjä, joiden todettakoon olevan pääosiltaan peräisin  SKL:n perustamisen ajoilta. Näiden sääntöjen puitteissa jäsenmäärältään pienten, keskisuurten ja suurten jäsenseurojen vaikuttamismahdollisuudet lajiliiton asioihin ovat erillaiset ja eriarvoiset. Mainitsemani eriarvoisuus johtuu mielestäni siitä, että jäsenseurojen rakenne yhdistyksinä on muuttunut viimeisten 10-15 vuoden aikana. Muutos ilmenee siten, että jäsenseurojen lukumäärä on kasvanut huomattavasti, mutta samalla jäsenseurojen keskimääräinen jäsenluku on pienentynyt. Edellisestä johtuen tällä hetkellä voimassa olevien sääntöjen perusteella jäsenmäärältään pienten seurojen todellinen mahdollisuus vaikuttaa lajiliittonsa asioihin on pakko kyseenalaistaa. Vuoden 2010 tietojen perusteella jäsenseuroistamme noin 95% lukeutuu nimenomaisesti juuri näihin jäsenmäärältään pieniin seuroihin. Mielestäni seurojen on saatava mahdollisuus vaikuttaa lajiliittonsa asioihin tasavertaisesti jäsenmäärästään riippumatta. Mm. lajiliiton sääntöjen ajantasaistamisesta on siis juuri tästä syystä tärkeää aloittaa arvokeskustelu jo puheenjohtajapäivillä 2011. 

Meillä on siis paljon keskustelun aihetta tarjolla Puheenjohtajapäivillä Pajulahdessa 8-9.10.2011. Tarjolla Pajulahdessa meillä ei ole "kansainvälistä viihdettä" vaan "kansallista arkirealismia" - tästä huolimatta toivon, että mahdollisimman moni jäsenseura tulisi paikalle ottamaan osaa näihin keskusteluihin ja ottaisi omasta näkövinkkelistään kantaa kehityssuunnitelmiin. Olen varma siitä, että näiden keskustelujen avulla kunkin jäsenseuran rooli tärkeänä osana lajiliittoa tulee korostumaan. Jäsenseurat ovat yhtä kuin karateliitto

Tervetuloa Pajulahteen !

Suomen Karateliitto ry
Kari Koskinen
puheenjohtaja