PalkitutSuomen Karateliiton Hall of Fame
KUNNIADOJO

Kunniadojon jäseniksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat tehneet poikkeuksellisen merkittävän elämäntyön suomalaisen karaten hyväksi.

Vuonna 2015 kunniadojoon kutsuttiin neljä henkilöä, jotka edustivat karaten eri osa-alueita.

Kari Kuula, joka Suomen Karateliiton perustamisen jälkeen v. 1969, toimi liiton toiminnanjohtajana pari vuotta ja liiton puheenjohtajana vuosina 1971-1974 sekä vuosina 1977-1984. Puheenjohtajuuden lisäksi Kari Kuula kehitti karaten tuomaritoimintaa aina kansainväliselle tasolle asti ja edusti myös Suomen karatea Euroopan Karateliiton hallituksessa useita vuosia.

Kai Vikberg, jonka oma kilpaura 1970-luvulla toi useita SM- ja PM-mitaleita. 1980-luvulla Wikberg siirtyi karateliiton toimintaan toimien karateliiton hallituksessa koulutusvaliokunnassa, dan-kollegiossa puheenjohtajana sekä maajoukkuevalmentajana. Wikbergin valmentajauralla kertyi Suomelle noin 60 – 70 kpl EM- ja MM-mitalia miehissä, naisissa, juniori ja seniori tasoilla. Joukossa oli myös Vikbergin omia henkilökohtaisia valmennettavia.

Sari Laine, joka on kautta aikojen Suomen menestynein karateka. Laineen urheilu-uran suurin saavutus on vuonna 1994 saavutettu maailmanmestaruus. Hänellä on myös MM-hopea vuodelta 1998 ja MM-pronssi vuodelta 1986. Euroopan mestaruuskisoissa hän saavutti seitsemän henkilökohtaista mestaruutta ja yhteensä 21 mitalia.
Hän voitti mestaruuden vuosina 1987, 1991, 1992 (oma painoluokka sekä avoin sarja), 1994, 1995 (avoin sarja) ja 1996. Vuosina 2006–2010 ja 2011–2012 Sari toimi Suomen karateliiton päävalmentajana.

Auvo Niiniketo Suomen Karateliiton lajivalikoimaan kuuluu myös Hokutoryu Ju-jutsu, ja itseoikeutettuna ju-jutsun edustajaksi Karateliiton kunniadojoon kutsuttiin lajin keulahahmo ja kehittäjä Auvo Niiniketo. Niinikedon meriitteihin luetaan paitsi ju-jutsutoimintaa hänen erittäin monipuolinen taustansa kamppailulajeissa, aina nuoruusajan nyrkkeilyharrastuksesta, eri kamppailulajien edistämisestä Suomessa jujutsun opettamiseen peräti 22 maassa.

Vuonna 2016 kunniadojoon kutsuttiin kaksi lajilegendaa.

Tapsa

Tapio Pirttioja (Nata)
Seura Renshin-Kan ry, Helsinki
Nuorten EM 1, 1975
Nuorten EM 1, 1976
Nuorten EM 2, 1977
MM 2, 1982
EM 1, 1983, EM 3, 1983, EM3, 1984

Kimi

Kim Isaksson
1980-1982 Maajoukkueen päävalmentaja
1984-1989 Karateliiton koulutus- ja valmennuspäällikkö
1989-1990 Karateliiton toiminnanjohtaja
1979-1984 Kansainvälinen tuomari, tuomarikouluttaja
1970 luvulla maajoukkueen jäsen (useita Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia)

 


Vuonna 2017 kunniadojoon kutsuttiin Yrsa Ranki.

Yrsa Ranki

40 vuotta Karateliiton toimintaa

Seura- ja liittotoimintaa on Yrsalle kertynyt runsaat 40 vuotta. Ensimmäisen pestin tarjosi tuomarikomitea, joka kutsui tätä pahaa aavistamatonta vihreävöistä aktiivia sihteerikseen. Matkaan on mahtunut melkeinpä kaikki osa-alueet karatessa. Yrsa kutsuttiin aikanaan Karateliiton dan-kolleigioon, jossa hän myös toimi puheenjohtajana useita vuosia. Sen lisäksi hän on toiminut karateliiton kouluttajana ja jäsenlehden toimittajana pariinkin otteeseen sekä eri työryhmien ja hallituksen jäsenenä. Yrsa toteaa olleensa siinä onnellisessa asemassa, että hänellä graafisen alan yrittäjänä oli mahdollisuus hallita omaa aikaansa. Aktiivivuosina noin 70 prosenttia ajankäytöstä pyhitettiin karatelle ja 30 prosenttia omaan siviilityöhön. Sen lisäksi hänellä oli myös mahdollisuus kehittyä usean opettajan kautta, ei ainoastaan Suomessa vaan harjoittelemalla myös ulkomailla.
Tänä päivänä aktiivisuus suuntautuu suurimmaksi osaksi kansainvälisiin tehtäviin. Yrsa Ranki on Euroopan Karateliiton hallituksen jäsen sekä kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja. Karaten Maailmanliitossa tehtäväksi on hallitustyöskentelyn lisäksi muodostunut mm. toiminta sääntöuudistustyöryhmän parissa. Yrsa Ranki toteaa olevansa etuoikeutettu siinä suhteessa, että hän on saanut nähdä ja kokea karatea kaikilla tasoilla. Harrastajana, kilpailijana, valmentajana, tuomarina ja kansainvälisten liittojen hallitusten jäsenenä. Näiden runsaat 40 vuoden aikana karate on kehittynyt valtavasti ja noussut vähemmän tunnetusta lajista Tokyo 2020 olympialajiksi.

Faktat:
YRSA RANKI (os. LINDQVIST)
Syntynyt v. 1956, Helsingissä
Aloitti karaten 1975
Karateseura Wadokan ry.
Vyöarvo: 5. dan
Vuodesta 2006 WKF (Maailmanliiton) hallituksen jäsen
Vuodesta 2008 EKF (Europan liiton) hallituksen jäsen
– 2006 WKF katajudge A
– 2006 EKF kata judge A
2000 ­‑2004 EKF tuomarikomitean jäsen
2012 – 2016 2. Varapuheenjohtaja Karateliitto
2010 – 2016 Karateliiton hallituksen jäsen, tiedotuksen vastuuhenkilö
2004 – 2006 Valmennuspäällikkö
1993 – 2006 Karateliiton katavalmentaja
Entisen Dan-kollegion jäsen ja puheenjohtaja
Karateliiton jäsenlehden päätoimittaja
Entinen jäsen ja kouluttaja Suomen tuomarikomitea
Edusti Suomen Karatemaajoukkuetta sekä katassa että ottelussa
Paras saavutus EM-pronssia sarjassa -60 kg, Belgia 1983
Osallistuminen katassa ja sija 5.-8. MM-kisat sarjassa +60 kg, Taiwan 1982
Useita PM- ja SM-mitaleita sekä katassa että kumitessa.
Muut:
Suomen Karateliiton Kunniadojon jäsen, 2017
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi kultaisena, 2016
Suomen Karateliiton kultainen ansiomerkki
Yliopiston karateseuran Honbun kunniajäsen

Vuonna 2018 kunniadojoon kutsuttiin kaksi henkilöä.

Seppo Tarkkonen

Karatepassi nro 002

Aloitin karaten vuonna 1973 reilu kolmekymppisenä harrastusmielessä Wadokan ry:ssä, jossa olen toiminut myös ohjaajana sekä edelleen treenaan aktiivisesti.
Vyöarvot:
Sininen vyö 4.10.1976
Ruskea vyö 31.5.1981
1. dan 1.7.1983
2. dan 17.5.1993
Nykyinen vyöarvo 3. dan.
Karaten järjestötoiminnassa olen ollut Wadokan ry:n hallituksen jäsenenä 1970-1980 luvulla reilut 13 vuotta, joista 11 vuotta seuran puheenjohtajana.
Suomen Karateliiton toiminnassa olen toiminut hallituksen jäsenenä 1980-luvulla vajaa 10 vuotta ja niistä vuosista myös liiton varapuheenjohtajana 7 vuotta. Edelleen toimin Karateliiton toiminnantarkastajana.

Tuomaritoiminnassa olen ollut kansallisen tason tuomarina useita vuosia vuosien 1984 ja 2009 välisenä aikana.

Harrastus- ja järjestötoiminnan lisäksi olen 1970-luvulta lähtien tehnyt videotaltiointeja kilpailuissa MM-, EM-, PM- ja SM-tasolla eri puolilla maailmaa sekä myös leireillä, harjoituksissa ja muissa karaten tapahtumissa.

 

 

 

Jari Tuominen
Jari Tuominen -sensei aloitti taidouransa vuonna 1974 Lahdessa taidon ensimmäisellä alkeiskurssilla.

Hän on ollut lajin kantavia voimia niin suomalaisilla kuin kansainvälisilläkin (European Taido Association, World Taido Federation) taidokentillä, eikä hänen merkitystään suomalaiselle taidolle voi turhaan korostaa.

Tuominen on ollut perustamassa sekä Suomen Taidoliittoa, että Suomen Taido Dan-yhdistystä ja toiminut kummankin yhdistyksen hallituksissa sekä jäsenenä, että puheenjohtajana. Lisäksi hän on ollut perustamassa neljää seuraa Suomeen.

Suomen Taidoliittoa Jari Tuominen johti puheenjohtajana kauden 1997-2001 ja Suomen Taido Dan-yhdistyksessä hän on ollut mukana koko sen olemassaolon ajan eli 25 vuotta. Puheenjohtajakaudellaan Suomen Taidoliitossa 1997-2001 Tuominen aloitti monenlaisia toiminnallisia uudistuksia. Tuona aikana tapahtui valiokuntien lisääminen ja tavoitteiden asettaminen.

Tuomisen aikana aloitettiin myös monia dokumentointiprojekteja ja laajamittainen työ kilpailusääntöjen, tekniikkakirjan ja muiden hankkeiden parissa.  Lisäksi Tuominen on kirjoittanut kirjan Taidon Teoria, joka ilmestyi vuonna 2010.

Tuominen on toiminut Suomen Taidopresidenttinä vuodesta 1999 lähtien. Taidopresidentin tehtävänä on hoitaa etenkin yhteyksiä kansainväliseen taidoyhteisön kanssa. Taidopresidentti on korkein arvo, jossa henkilö voi omassa maassaan toimia.

Tuominen suoritti 7. dan arvoisen mustan vyön vuonna 2009 Japanissa. Hänellä on näin ollen lajin korkein vyöarvo Suomessa. Japanin ulkopuolella on vain kaksi 7. dan arvoista taidokaa.  Tuominen harjoittelee ja opettaa edelleen aktiivisesti kotiseurassaan Järvenpäässä kuin kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissakin. Hän myös toimii tuomarina niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa. Tuominen pitää Suomessa ylempien mustien vöiden vyökoekatselmuksia ja vyökokeita.

Tuomiselle on myönnetty vuonna 2002 SLU:n kultainen ansiomerkki sekä Suomen liikuntakulttuurin kultainen ansioristi vuonna 2015 pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta sekä kansainvälisestä toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi.